Aistiherkkyys: Mistä kenkä puristaa, kun lapsi kiukkuaa?

26.12.2019 kl. 12:12
"Pukeutumistilanteessa lapsi raivoaa, kun sukat ovat huonosti ja vaatteiden laput hankaa. Isossa ihmisjoukossa toinen lapsi muuttuu levottomaksi ja toiminta tilanteeseen sopimattomaksi. Kolmannelle ruokailutilanteet ovat vaikeita, hän yökkäilee ja on tarkka siitä, millainen koostumus ruoassa on, muuten hän ei syö.
Kuulostaako tutulta?" Lue Tiina Ruoho-Petterssonin kirjoittama blogiteksti aistiherkistä lapsista.

Moni vanhempi on ymmällään lapsensa haastavan käytöksen edessä. Lapsi saattaa kiukutella, olla aggressiivinen, levoton ja hän saattaa pyrkiä kaikin keinoin pois tilanteesta. Lapsen käyttäytyminen voi aiheuttaa häpeää ja syyllisyyttä vanhemmassa ja suurta huolta lapsen puolesta. Etenkin hyvin pienillä lapsilla, jotka eivät vielä sanallisesti osaa ilmaista itseään, keinot ilmaista omia tunteita ovat rajalliset, ja silloin tunteet voivat purkautua ei-toivotulla tavalla.

Mikä ihmeen aistiherkkyys?

Pienten lasten kohdalla syitä haastavalle käytökselle voi olla monia. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa ottaa huomioon mahdolliset aistiherkkyydet. Lapsella kaikki, tai osa aisteista voi olla yli- tai aliherkkiä: makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti sekä näiden lisäksi liike- ja asentotuntoaistit. Tällöin lapsi kokee aistien kautta tulevat ärsykkeet joko liian voimakkaasti tai liian heikosti ja epämääräisesti. Lapsen reagointitapa voi vaihdella välttelevästä hyökkäävään.

Kuinka tunnistaa aistiherkkyys?

Joskus voi olla vaikea tunnistaa, että kyseessä on aistiherkkä lapsi. Pukeutumistilanteissa kiukutteleva lapsi saatetaan virheellisesti tulkita uhmakkaaksi ja rajoja kokeilevaksi.

Kuuloherkkä lapsi saattaa itse pitää jatkuvaa ääntä, jolloin ei tulla ajatelleeksi, että lapsi onkin ehkä yliherkkä äänille.

Lapsi saattaa olla fyysisesti raju sosiaalisissa suhteissa ja jatkuvasti kosketella kaikkea ja kaikkia, eivätkä vanhemmat aina osaa yhdistää aistien alireagointia ja aistimushakuisuutta kyseiseen toimintaan.

Varhaisia merkkejä aistiherkkyyksistä voivat esimerkiksi olla erilaiset syömiseen liittyvät pulmat, nukahtamis- ja heräämisvaikeudet, tilanteiden välttely, ärsyyntymisherkkyys ja voimakkaat tunnereaktiot sekä vireystilan nopeat vaihtelut.

Riippuen siitä onko kyse ali- vai yliherkkyydestä lapsi saattaa joko hakea voimakkaita aistimuksia tai vältellä niitä. Yleisesti ottaen yliherkkyydet on helpompi tunnistaa arjessa kuin aliherkkyydet.

Ymmärrys ja myötätunto tukevat lasta

Lapsen tuntemusten tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta lasta voi tukea ja auttaa hankalilta tuntuvissa tilanteissa. Kun vanhempi ymmärtää, että puristava sukka oikeasti tuntuu lapsesta pahalta eikä tämä vain kiireessä heittäydy hankalaksi, pystyy vanhempi pysymään itse rauhallisena ja myötätunnon kautta lähestyä kiukkuavaa lasta. Näin lapsi myös kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.

Kun tunnistaa ongelman, voi aikuinen myös vaikuttaa ympäristöön ja muokata sitä lapselle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi lapsi voi tarvita oman rauhallisen tilan pukeutumiseen tai ympäristöstä voi karsia ylimääräisiä tai ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä pois esimerkiksi kuulosuojaimilla.

Aistiherkkyyksien lisäksi, lapsen kuormittumisen tunnistaminen on tärkeää. Aistiherkkyydet kuormittavat lasta jo itsessään mutta lisäksi aistimuksiin ja lapsen sietokykyyn vaikuttavat stressi, vireystila, tunnetila, väsymys sekä vuorokaudenaika. Tunnistaessaan lapsen sietokyvyn rajat aikuinen voi ennakoida tilanteita ja ymmärtää ja tukea lasta paremmin. Lisäksi aikuinen pystyy sopeuttamaan omaa vaatimustasoaan lapsen sen hetkistä kykyä paremmin vastaavaksi.

Mikä avuksi?

Aistiherkkyyksiä on monenlaisia. Mikäli lapsella on syömiseen liittyviä pulmia, voivat ruokailutilanteet olla todella haastavia koko perheelle. Ruokailutilanteiden tulisi olla myönteisiä ja rauhallisia.

Tasainen ja vakaa painetuntokosketus, joka aktivoi ihon syvemmissä kerroksissa sijaitsevaa syvätuntoaistia, voi auttaa rauhoittamaan yliherkkää reagointia tuntoaistimuksiin ja sietämään niitä paremmin. Esimerkiksi pillillä paksun smoothien imeminen tai porkkanan pureskelu ennen ruokailua voivat auttaa sietämään erilaisia koostumuksia ruoassa. Lapselle tulisi olla varattuna aina myös ruokaa, josta hänen tietää pitävän.

Muissakin haastavissa tilanteissa, kuten pukeutuessa tai peseytyessä, kannattaa aktivoida syvätuntoaistia. Tämä tapahtuu esimerkiksi hieromalla, painelemalla tai tarjoamalla lapselle jotain fyysistä ponnistelua vaativaa tekemistä ennen epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa. Nämä rauhoittavat ja auttavat paremmin sietämään esimerkiksi vaatteiden tai hammaspesun aiheuttamia epämukavia tuntemuksia.

Lapsen on helpompi sietää aistimuksia, mikäli hän saa itse kontrolloida niitä. Esimerkiksi tuntoaisteiltaan herkkä lapsi ei välttämättä siedä muiden kosketusta, mutta omaehtoisesti hän saattaa hakeutua toisen lähelle. Tai kuuloherkkä lapsi pitää itse tasaista ääntä ja sietää sitä, mutta ei kestä yllättäviä tai hallitsemattomia ääniä

Usein yllättävät ja hallitsemattomat ärsykkeet ovat niitä, jotka ylittävät lapsen sietokyvyn ja saattavat saada aikaan isojakin reaktioita. Lasta voi myös hiljalleen siedättää ärsykkeille, mutta se kannattaa tehdä kiireettömissä, paineettomissa tilanteissa, jolloin lapsi on levännyt ja rauhallinen.

Ruokaan liittyviä siedätysharjoituksia ei siis pidä tehdä nälkäisenä vaan ruoka-ajan ulkopuolella tai peseytymistä harjoitellaan päivällä eikä iltasaunan yhteydessä.

Näin kuormittavia osatekijöitä karsimalla mahdollistetaan lapselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia. 


Chat: Vahvempi vanhemmuus - chat vastaa kysymyksiin torstaisin klo 12-14 >>>

Haastava arki? Perhekoulun käsikirja tarjoaa myönteisiä keinoja lapsen kanssa olemiseen >>>

 
Tiina Ruoho-Pettersson
Lapsiperhetyön asiantuntija, neuropsykiatrinen valmentaja | Sakkunnig inom barn- och familjearbete, neuropsykiatrisk coach
+358503385123

Ferie- och kurscentret Högsand i Hangö håller stängt i sommar

Barnavårdsföreningens Ferie- och kurscentret Högsand i Hangö är stängt i sommar på grund av pandemin. Många kunder har annullerat sina bokningar och verksamheten kan inte öppna som planerat i juni.
Kolme lasta luonnossa

Maksuttomia kesäpäiväleirejä erityislapsille

Barnavårdsföreningen järjestää erityislapsille ja -nuorille kesäpäiväleirejä luonnonkauniissa ympäristössä Helsingin Meilahdessa. Leirit ovat maksuttomia.

En bättre skolvardag för flera lågklasser

Tanken var från början att skapa en samhörighet bland eleverna som gick i skola på distans och erbjuda lågklasserna ett roligt inslag i skolvardagen. Men Eva Söderlund och hennes kolleger märkte fort att de klarade av att förverkliga programmet Vi i klassen lika bra på distans. Nu ser hon nya möjligheter för framtiden.

Extra sommarläger med plats för över 300 barn och unga i huvudstadsregionen

I sommar ordnar Barnavårdsföreningen närmare 25 extra dagläger för barn och unga. Lägren är avgiftsfria och arrangeras i Helsingfors och Grankulla.

Blogg: Brev från en mamma till tonåringar

”Jag insåg att jag pratade alldeles för mycket om regler, istället för att lyssna in mina tonåriga döttrar. Redan efter några veckor kände jag mig stärkt i mitt föräldraskap.” Läs bloggen skriven av en förälder som gått nätkursen Föräldrawebben!

Träffa andra unga vars föräldrar skilt sig

Kom med på workshop 8-11.6 i Ekenäs och Helsinfors. Du får ett arbetsintyg, lunch varje dag och biobiljetter eller ett litet presentkort. Vi samlar in erfarenheter och just dina är viktiga!

Dagis online är mer än bara film

Barnavårdsföreningen blev kontaktad av föräldrar som önskade virtuell dagisverksamhet öppen för allmänheten. Då föddes idén om Öppet daghem online. "Jag tyckte mest om ramsorna, för att orden rimmade", säger Mauritz 4 år som deltagit i en av träffarna.

Vi ordnar extra sommarläger – hjälp oss genom att svara på vår förfrågan!

Svara senast 12.5 på vårt korta frågeformulär om er familjs behov av extra dagläger!

Nya videor för lärare stödjer ungas välmående

Motivation, återhämtning och självkännedom hör till de ämnen som tas upp på de nya Next Level-videorna som producerats av Barnavårdsföreningen. Videorna kan användas som stöd för undervisningen både nu i undantagstider och senare. Next Level-programmet riktar sig främst till andra stadiet och årskurs 9, men kan användas också av andra som jobbar med unga.