65214.jpg

Lapsi kukoistaa kehun voimasta

14.09.2018 kl. 10:38
Lapsen toivotunlainen käytös lisääntyy, kun siihen kiinnittää huomiota ja antaa siitä myönteistä palautetta. Myönteisen käytöksen vahvistaminen saa aikaan sen, että lapsi käyttäytyy todennäköisesti samoin myös jatkossa. Lue asiantuntijamme Minna Kuosmasen blogiteksti aiheesta.

Kehumista ja palkintoja voi soveltaa rohkaistakseen ja vahvistaakseen lapsen myönteistä käytöstä. Usein on tapana ajatella, että palkinto tarkoittaa jotain aineellista, rahaa tai lahjaa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Aikuisen huomio ja kehuminen ovat lapselle erittäin arvokkaita palkintoja.

Kehu lasta

Kehuminen on helppo tapa vahvistaa haluttua käytöstä. Kaikista on mukavaa, kun kehutaan ja voi tuntea, että joku arvostaa.

Lasta (ja aikuistakin) unohtaa helposti kehua hänen tehdessään yksinkertaisia, itsestään selvinä pidettyjä asioita esimerkiksi, kun lapsi leikkii rauhallisesti tai sanoo ”kiitos”. Vaarana on, että lasta kehutaan vain silloin, kun hän tekee jotain erityisen hienoa. Vanhemmilla on tapana ajatella, ettei lasta tule kehua liikaa ja lapselta odotetaan hyvää käyttäytymistä ilman kehumistakin.

Haastavasti käyttäytyvä lapsi on muita lapsia enemmän ja pidempään ympäristöstä tulevien palautteiden ja ärsykkeiden ohjaama. On hyvä muistaa, että hänkin tarvitsee tuekseen myönteistä huomiota asioissa, joissa muut samanikäiset eivät sitä enää tarvitse.

Lapsi kukoistaa kiitoksen voimasta. Sanojen lisäksi esimerkiksi halaukset ja hymyt ovat tehokkaita keinoja antaa palautetta.

Kehu vahvistaa itseluottamusta

Lapsi tarvitsee kehuja myös voidakseen ajatella itsestään hyvää, ja jotta hänelle kehittyisi myönteinen kuva itsestään. 

Kehumista voi käyttää apuna kannustettaessa lasta uusien taitojen oppimisessa ja tukeakseen hänen itseluottamustaan. Kehumisen myötä hän saa kokemuksen siitä, että on onnistunut ja onnistumisen kokemukset puolestaan saavat hänet toistamaan kehuttua käytöstä.

Tällä tavoin uusien taitojen oppiminen helpottuu ja toivottu käyttäytyminen lisääntyy. Vastaavasti käytös, johon ei kiinnitetä huomiota, vähenee vähitellen.

 

Ajattele kaikkia niitä asioita, joita haluaisit nähdä lapsen tekevän useammin. Opettele huomaamaan ne ja kehu häntä, kun hän tekee niin.

 

Kehu käytännössä

Isä auttaa lapsiaan iltatoimissa. He ovat riisumassa vaatteitaan mennäkseen kylpyyn. Toinen lapsista menee pyykkikorin luo ja laittaa sinne vaatteensa.

Isä: Hienosti veit vaatteet pyykkikoriin! Siitä oli paljon apua, kiitos.

Poika: (Hymyilee isälleen mielissään siitä, että häntä kehutaan.) Teen näin joka päivä.

Isä: Se on oikein hyvä ajatus ja minulle on paljon apua siitä, jos teet niin.

Tyttö: Minäkin teen niin, isä.

Isä: Kiitos. Minä olen niin iloinen, kun minulla on kaksi näin avuliasta lasta! (Isä halaa lapsiaan ja pörröttää heidän hiuksiaan)

Tässä isä onnistuu erinomaisesti kummankin lapsen kehumisessa ja huomioonottamisessa. Hän nimeää heidän toimintansa auttamiseksi. Hän hyödyntää myös fyysistä kontaktia, halausta ja hiusten pörrötystä tuodakseen esiin, kuinka tyytyväinen hän on heihin.

Lapset ovat selvästikin hyvillään siitä, että ovat tehneet isänsä iloiseksi ja nauttivat saamastaan kehusta.


Tuntuuko arki lapsen kanssa haastavalta? Kaipaatko myönteisiä keinoja lapsen kanssa olemiseen? 

Blogiteksti on ote Perhekoulun käsikirjasta.

 

Lue lisää ja tilaa kirja

 

 
Minna Kuosmanen
Lapsiperhetyön asiantuntija, neuropsykiatrinen valmentaja | Sakkunnig inom barn- och familjearbete, neuropsykiatrisk coach
+358503378997
minna.kuosmanenbvif.fi
66232_t.jpg

Hej lilla du, välkommen till daghemmet

Du har aldrig varit här förut, men vissa saker känner du säkert igen. Hemma har ni kanske också en liten matta framför ytterdörren? Dina målningar uppsatta på väggen? Eller kanske ett halvfärdigt slott byggt av klossar? Välkommen - du har nu stigit över tröskeln till daghemmet och här ska du spendera en stor del av dina dagar.
66175_t.jpg

Rekry: Haemme 2 ohjaajaa Töölön lastenkotiin

Haemme yhtä ohjaajaa vakituiseen työsuhteeseen itsenäistyvien nuorten osastolle sekä yhtä ohjaajaa perushoidolliselle osastolle. Haku päättyy 19.11. klo 16.
66001_t.jpg

Maria Londén – grundare av Tallbohemmet

Den 15 januari 1930 var en stor dag för Barnavårdsföreningen. Föreningens nya barnhem i villan Tallbo öppnade sina dörrar. Det ett hem för ”värnlösa svenska skolbarn” och var till stor del ett verk av Maria Londén. Läs vårt åttonde blogginlägg om framstående kvinnor i Barnavårdsföreningens historia, skrivet av historiker Aapo Roselius.