63296.jpg

”Nuori, mikä on sun MP?”

06.04.2018 kl. 12:00
Nuoren käyttäytyminen voi herättää vanhemmassa epävarmuutta ja kuohuvia tunteita. Miten saada vanhemman ja nuoren vuorovaikutus toimimaan? Lue asiantuntijamme Silve Serenius-Sirven blogiteksti aiheesta.

Nuoruusikä voi olla monin tavoin mullistavaa aikaa sekä nuorelle itselleen että hänen vanhemmilleen. Nuoren käyttäytyminen voi herättää vanhemmassa epävarmuutta ja kuohuvia tunteita. Nuorella on paljon myönteisiä ominaisuuksia, jotka saattavat jäädä vähemmälle huomiolle vuorovaikutuksellisten ristiriitojen vuoksi.

 

Nuori kaipaa myönteistä huomiota

Liiallinen huomauttelu vaikkapa epäonnistumisista, koulun ja muiden asioiden hoitamisen suhteen, voi horjuttaa nuoren itsetuntoa ja vähentää hänen yrittämishaluaan. Tämän seurauksena vuorovaikutukseen tulee helposti kielteinen sävy, joka heikentää keskusteluyhteyttä ja asioiden sujumista. Tämä lisää vanhemman ja nuoren välistä ymmärtämättömyyttä. Vanhempi pitää asioiden sujumista usein itsestään selvyytenä. Nuori kuitenkin tarvitsee myönteistä huomiota yrityksistään ja onnistumisistaan. Näin nuori kokee, että hänen ponnisteluillaan on merkitystä.

 

Nuorelta odotetaan paljon

Haastavasti käyttäytyvä nuori kuormittaa koko perheen hyvinvointia ja vuorovaikutusta. Vaikutukset heijastuvat myös kouluun, kaveripiiriin, harrastuksiin ja vanhempien työpaikoille.

 

Erityisesti nuori, jolla on normaalia kehitystä monella eri osa-alueella hankaloittavia neuropsykiatrisia vaikeuksia, tarvitsee vanhemmiltaan paljon enemmän tukea kuin muut ikäisensä. Vanhemmat vuorostaan voivat kokea tarvitsevansa tukea ja ohjausta nuoren käyttäytymisen ymmärtämiseen, ja apua kehityksen tukemiseen.

 

Vanhemman huoli lapsensa tulevaisuudesta saa heidät usein hyvää tarkoittaen odottamaan nuorelta enemmän, kuin mihin hän pystyy. Odotukset voivat tulla esille kyselyinä ja jatkuvana pieniinkin asioihin puuttumisina mutta eivät selkeinä toiveina. Nuori voi kokea tämän painostavana.

 

Musta-valkoinen -ajattelu kuuluu ikään

Nuori on välillä järkevästi keskusteleva ja huumorintajuinen aikuinen, ja välillä pienestäkin räjähtävä uhmaikäinen. Teini-ikäisissä aivoissa on tärkeillä etuotsalohkon alueilla iso kehitysvaihe menossa. Suunnitelmallisuus, ajantaju ja itsehillintä ovat vasta kehittymässä. Tätä voi verrata suureen ja monivaiheiseen remonttiin, jonka aikana jotkut osat ovat käytössä ja toiset ei.  

 

Tietyssä määrin musta-valkoinen -ajattelu ja joustamattomuus kuuluvat tähän kehitysvaiheeseen. Aivojen otsalohkon alue on kehityksellisesti valmis vasta noin 25 -vuotiaana.

 

Miten lähestyä nuorta?

Meidän aikuisten, jotka jo osaamme sujuvasti sukkuloida ajattelun harmaalla alueella, pitäisi osata myös joustaa. Ja mikä tärkeintä, myös raottaa ovea sinne nuoren maailmaan: olla kiinnostunut nuoren tunteista, ajatuksista ja kokemuksista.

 

Miten nuori haluaisi, että häntä lähestytään? Mikä on sopivin hetki päivästä käydä tiettyjä keskusteluja? Onko kiva, jos perheen yhteisellä aterialla kuulustellaan? Nuorelta voi suoraan kysyä hänen mielipidettään asiasta. Tai siis MP: tä, kuten asia snapchatissa nykyään sanoja säästellen ilmaistaan :).    


Tukea vanhemmuuteen

Keväällä 2018 starttaa kahden illan Lyhyt kurssi teini-ikäisen vanhemille. Barnavårdsföreningen on käynnistänyt uuden STEA-rahoitteisen hankkeen jonka tavoitteena on lisätä vanhemman ymmärrystä nuorta kohtaan.

 

Tarjoamme toimivia vinkkejä arkeen vuorovaikutuksen parantamiseksi. 

 

Tervetuloa mukaan! Viritetään kanavat, niin pysytään samalla keskustelutaajuudella!

 

 

Maksuton lyhyt kurssi teini-ikäisen vanhemille, ilmoittaudu mukaan! 

 

 

 
Silve Serenius-Sirve
Adhd-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi | Enhetschef för Adhd-center, psykolog
+358505751500
silve.serenius-sirvebvif.fi
64442_t.jpg

Ester-Margaret von Frenckell – ett halvt sekel i Barnavårdsföreningens tjänst

Ester-Margaret von Frenckell (1890-1974) hyllas av Barnavårdsföreningen som en av föreningens största profiler. Läs det fjärde blogginlägget i serien om framstående kvinnor i Barnavårdsföreningens historia, skrivet av historiker Aapo Roselius.
64495_t.jpg

Att bli en ny familj

Vår begynnande nyfamilj består av fem personer. Vissa dagar är vi en familj med gemensamma rutiner och band som binder oss samman - och vissa dagar är vi fem ganska förvirrade och ibland också frustrerade personer, som är rätt främmande för varandra och inte har så mycket gemensamt. Läs Sara Hellstens text om glimtar ur en nyfamiljs verklighet.
64319_t.jpg

Kom ihåg lista för föräldrar som separerat

Här kommer en lista på 10+1 punkter som kan hjälpa separerade föräldrar. Ladda också ner vår nya, avgiftsfria e-bok S som i skilsmässa N som i nyfamilj.