Blogi: Tietoinen hengitys tukee hyvinvointiamme

06.03.2020 kl. 14:45
"Olen viimeisten kuukausien aikana saanut ihmetellä ja todistaa pienen vauvan elämää. Olen tarkkaillut uteliaasti erityisesti vauvan hengitystä - kuinka se ilmentää luonnollisuutta, virraten sisään ja ulos esteettä. Voimme saada tietoa hyvinvoinnistamme hengitystä havainnoimalla. Muokkaamalla hengitystämme tietoisesti voimme myös vaikuttaa hyvinvointiimme", kirjoittaa Risto Heikkinen blogissamme.

Vauvat, kuin pienet lapsetkin ovat aitoja, välittömiä ja spontaaneja. Vapaita olemaan ja elämään luonnollisesti ja luottavaisesti. Olen viimeisten kuukausien aikana saanut ihmetellä ja todistaa pienen vauvan elämää, sekä hänen kasvuaan ja kehitystään. 

Huomaan usein ajattelevani, kuinka elämä saa ilmentyä vauvassa vapaasti kuin nuotiotulen loimussa, ja että hänessä minulla on muistutus ja kartta siihen vapaaseen lapsenkaltaisuuteen, joka elää omassa sisimmässäni.  

Vauvasta on tullut opettajani, joka sekä auttaa, että haastaa minua kasvamaan ihmisenä yhä eheämmäksi ja aidommaksi. En vielä ymmärrä vauvan sanallista opastusta kovinkaan hyvin, mutta hänen seuraamisensa ja havainnointinsa antaa minulle jatkuvasti paljon.  

Vauvan hengitys virtaa esteettä

Olen viime aikoina tarkkaillut uteliaasti erityisesti vauvan hengitystä - kuinka hengityskin ilmentää vauvan luonnollisuutta ja vapautta, virraten sisään ja ulos esteettä. Samalla tiedostan, kuinka oma hengitykseni on usein arjen ajatusten, lihasjännitysten ja yleisen stressin katkonaiseksi ja pinnalliseksi muovaama.

Vauvan innostuessa tai kiihtyessä hänen hengityksensä nopeutuu välittömästi vastaamaan tätä sisäistä tilaa. Hänen rentoutuessaan hengitys puolestaan palaa varsin pian takaisin syvään, tasaiseen, jatkuvaan ja rauhalliseen rytmiin. Usein haukotuksen tai huokauksen saattelemana. Vauvan rento hengitys laajentaa ja supistaa vatsaa ja kylkiä, mutta myös selkäpuolta. Usein näyttää, että koko pieni keho hengittää. Ehjä syvä hengitys paitsi ilmentää vauvan hyvinvointia, myös tukee sitä. Aivan kuin meillä aikuisillakin. 

Kokemuksemme muokkaavat myös hengitystämme

Vuosien karttuessa monet haastavat kokemuksemme jättävät jälkensä kehoomme sekä mieleemme, usein tiedostamatta. Niiden olemassaolo voi näkyä hengityksessämme sen katkonaisuutena, epätasaisuutena tai siinä, että käytämme vain osaa keuhkojemme kapasiteetista hengittäessämme ainoastaan keuhkojen ylä- tai alaosaan. Edellä kuvatun kaltainen hengitys puolestaan vahvistaa jo olemassa olevaa stressitilaamme, eikä siten pitkään jatkuessaan tue hyvinvointiamme. 

Hengitys on onneksemme paitsi oleellisen tärkeä, myös poikkeuksellinen elimistömme toiminto. Hengitys voi nimittäin tapahtua paitsi automaattisesti autonomisen hermostomme ohjaamana, myös tahdonalaisesti. Voimme sekä saada tietoa hyvinvoinnistamme ja sisäisestä olotilastamme hengitystä havainnoimalla, että vaikuttaa molempiin näistä muokkaamalla hengitystämme tietoisesti.  

Esimerkiksi, kun kaipaan lisää rentoutta kesken työpäivän ja huomaan hengitykseni olevan pinnallista ja epätasaista, voin lempeästi ohjata hengitystäni hidastumaan, hiljentymään, syventymään, sekä huolehtia sisään- ja uloshengityksen olevan sopusuhtaiset keskenään. Rentoudun samalla hiljalleen tuntemaan kehoni, aistimaan ympäristöä ja tuntemaan tunnetilaani. Annan näin itselleni luvan rentoutua ja asettua hetkeksi vain olemaan ilman vaatimuksia tai edellytyksiä syvän ja vapaan hengityksen saattelemana. Aivan kuten vauva minulle olemassaolollaan opettaa. 

Harjoitus: Hengitys alkaa uloshengityksestä 

Sulje hetkeksi silmät ja löydä itsellesi ryhdikäs mutta rento asento, seisten tai istuen. 

Huomaa hengityksesi liike sekä sieraimissa, että liikkeenä kehossasi. 

Aloitamme usein sisäänhengityksestä silloin, kun hengitämme tietoisesti. Anna hengityksesi alkaa tällä kertaa uloshengityksestä nyt, kun rentoudut hetkeksi syventämään hengitystäsi tietoisesti. 

Hengitä ulos rauhallisesti mutta aktiivisesti, huolehtien että keuhkot saavat pakottamatta tyhjentyä vanhasta ilmasta. 

Anna sitten itsesi vastaanottaa passiivisemmin seuraava sisäänhengitys, jonka huomaat tapahtuvan vapaammin kokonaisen uloshengityksen jälkeen. 

Jatka pari tietoista, kokonaista hengitystä tällä tavoin. Rauhallinen, tietoinen uloshengitys – passiivisempi ja rento sisäänhengitys. 


Yleisöluento: Hyvinvointi aivan nenäsi edessä, Helsingissä 12.3.2020. Ilmoittaudu mukaan! >>>

Lue lisää Oman elämäni supertähti - hankeesta >>>

 
Risto Heikkinen
Hanketyöntekijä | Oman elämäni supertähti
+358407397268
Iloinen lapsi juoksee ulkona

Bonusäiti – yhtä oikeaa tapaa ei ole

Siinä missä biologinen vanhemmuus useimmiten tapahtuu kuin itsestään ja vanhemmuuteen kasvaa pikkuhiljaa, voi bonusäitinä huomata yhdellä ovenavauksella elämäänsä kuuluvan puolison myötä myös lapsia. Eikä vain lapsia vaan myös liuta muita henkilöitä, joilla kaikilla on omat odotuksensa siitä, miten bonusvanhempana pitäisi toimia. Lue bonusäidin kirjoittama positiivinen ja uskoa tulevaisuuteen herättävä blogiteksti uusperheen arjesta. Läs mera »
Pia Graniittiaho

Blogg: Sommaren som nästan inhiberades

”Skolan är över efter en märklig termin och ett långt sommarlov har börjat. Den här sommaren kommer att bli annorlunda för de flesta. Vad ska familjen göra hela långa sommaren och hur blir alla nöjda och glada när allt är avbokat?” Läs hela sommarbloggen skriven av Pia Granittiaho.Läs mera »
Pia Graniittiaho

Blogg: Parförhållande på undantagstillstånd

”För den som lever i en parrelation har våren 2020 högst antagligt medfört många insikter om parrelationen och en själv. Då två personer med olika temperament och behov lever tätt inpå varandra kommer de varandra väldigt nära - på gott och ont”, skriver Christina Holm i vår blogg. Läs mera »
Christina Holm

Blogg: Brev från en mamma till tonåringar

”Jag insåg att jag pratade alldeles för mycket om regler, istället för att lyssna in mina tonåriga döttrar. Redan efter några veckor kände jag mig stärkt i mitt föräldraskap.” Läs bloggen skriven av en förälder som gått nätkursen Föräldrawebben! Läs mera »
Maria Ostrow

Voiko lapsellani olla ADHD?

"Arki takkuaa - lapsi unohtelee, hänen on vaikea noudattaa ohjeita tai hän joutuu toistuvasti riitoihin muiden kanssa. Asioita sattuu ja tapahtuu, tekemiset kasautuvat ja koetaan epäonnistumista. Lapsi saattaa menettää malttinsa pienistäkin asioista tai reagoi tapahtuneeseen nähden todella voimakkaasti. Miten sitten tietää onko lapsella ADHD?" Lue psykologi Silve Serenius-Sirven kirjoittama teksti aiheesta. Läs mera »
Silve Serenius-Sirve