Samoihin aikoihin, kun Barnavårdsföreningen-järjestön toiminnanjohtaja Pia Sundellin esikoinen aloitti päiväkodin, Sundell aloitti päiväkotijohtajan työt järjestön samaisessa päiväkodissa Helsingissä. Sundellin potentiaali lasten hyvinvoinnin kantavana voimana sekä asian ajajana huomattiin pian, ja muutama vuosi myöhemmin järjestön silloinen toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola tarjosi hänelle töitä johdon tehtävissä. Kaksikymmentä vuotta järjestössä – viimeiset viisitoista niistä toiminnanjohtajana – ja Sundell palaa yhtä lailla halusta tehdä työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen.
Saan vaikuttaa valtakunnallisella sekä maailmanlaajuisella tasolla lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksiin sekä puhua lasten oikeuksien puolesta.
”Asia, joka ajaa minua eteenpäin joka päivä, on tahto muuttaa maailmaa ja tehdä Suomesta lapsiystävällisempi yhteiskunta – ja työni täällä tarjoaa mahdollisuuden siihen. Saan vaikuttaa valtakunnallisella sekä maailmanlaajuisella tasolla lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksiin sekä puhua lasten oikeuksien puolesta. Olen oppinut paljon kansalaisyhteiskunnasta ja -järjestötyöstä. Tiedän, että työni kuuluu olla kolmannella sektorilla”, sanoo Pia Sundell.
Barnavårdsföreningen täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Suomen vanhimpana lastensuojelujärjestönä se on vuosien varrella todistanut yhteiskunnan muutoksia ja kulkenut niissä mukana. Järjestön perustaja Anna af Schultén oli aikoinaan huolissaan yhteiskunnan epätasa-arvosta sekä alkoholin väärinkäytöstä.
”Työskentelemme yhä samojen haasteiden kanssa, mutta niiden lisäksi huolena on mielenterveysongelmat perheissä. Sota-ajan jälkeen olimme monella tapaa runneltu maa, mutta poliittisia päätöksiä osattiin tehdä sekä tietoisia valintoja ja päätöksiä lapsiperheiden selviytymisen ja lasten hyvinvoinnin vuoksi. Sitä poliittista tahtoa kaipaan tänä päivänä. Tahtoa investoida lapsiperheisiin ei löydy samalla tavalla.”
Lapsi tarvitsee vastuuntuntoisia aikuisia
Sundellin mukaan lapsi voi selvitä vaikeista ja traumaattisista asioista, mutta lapsi ei pärjää ilman aikuista, joka ymmärtää ja vastaa lapsen tarpeisiin.
”Lasta painaa eniten vanhempiensa vanhemmuus. Yhteiskunnalliset ilmiöt kuten avioero, psyykkinen sairaus, taloudelliset ongelmat tai sairaudet vaikuttavat vanhemmuuteen ja lapseen siinä, miten vanhemmat käsittelevät näitä ilmiöitä. Vanhemmilla on myös vastuu opettaa lapsia suunnistamaan tässä maailmassa, jossa tekniset välineet – pelit, puhelimet ja muut – ovat lapsille todellisuus, jota heiltä ei voi riistää. Kaikki tämä asettaa vaatimuksensa vanhemmuudelle.”
Ongelmat kasautuvat ja on selviä merkkejä siitä, keillä lapsilla on huonommat edellytykset onnelliseen ja ehjään lapsuuteen.
Enemmistö Suomen lapsista voi hyvin – aineellisesti, mutta heillä on sen lisäksi myös hyvä suhde huoltajiinsa, kavereihin sekä harrastuksia, kokee Sundell. Huolestuttavaa on se, että he, jotka ovat raja-alueella, voivat huonommin kuin koskaan aikaisemmin.
”Ongelmat kasautuvat ja on selviä merkkejä siitä, keillä lapsilla on huonommat edellytykset onnelliseen ja ehjään lapsuuteen”.
Toimintaa, josta voi tuntea ylpeyttä
Asema Barnavårdsföreningenin toiminnanjohtajana ei ole itsestäänselvyys Sundellille. Hän kokee, että niin kauan, kun hänellä on annettavaa tälle ajoittain vaikealle työlle, hän tekee oikeita asioita ja saa organisaation kukoistamaan – tällöin hänellä on mandaattinsa.
”Olemme onnistuneet rekrytoimaan ja pitämään ammattitaitoisen ja hyvän henkilökunnan, ja se vaatii hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Olen myös ylpeä järjestön hienosta maantieteellisestä hajaumasta – sillä siellä, missä on ruotsinkielisiä lapsia ja lapsiperheitä, myös meidän kuuluu olla. Suomen vanhimpana lastensuojelujärjestönä meidän tulee ajaa yhteiskunnan kehitystä lapsiystävällisempään suuntaan, ja tätä me olemme pystyneet tekemään”.
Kaikki tämä vaatii rahoitusta. Sundellin mukaan kolmas sektori ja organisaatiomaailma ovat sosiaaliterveydenhuollon elintärkeä kantovoima.
”Oma huoleni on se, että varojamme leikataan niin, että olemassaolomme tulee mahdottomaksi. Tämä olisi katastrofi lapsille ja lapsiperheille. Työtä, mitä sosiaali- ja terveysjärjestöt maassamme tekevät kohderyhmiemme eteen, ei kukaan muu tee.”
Kuuntele ja ole läsnä – lapsella on oikeus siihen
Barnavårdsföreningenin 130-vuotisjuhlateema on ”Kuuntele lasta”. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus osallisuuteen, mutta Sundellin mukaan tämä ei toteudu Suomessa viranomaistasolla, lapsen lähiympäristössä eikä perheessäkään.
Viestini vanhemmille on: lapsuus on tässä ja nyt.
”Lapsilla on oikeus mielipiteeseen, jota pitää myös kunnioittaa. Tämä ei tarkoita, että pitää tehdä niin kun lapsi käskee, mutta velvollisuutemme on ottaa huomioon lapsen mielipide. Meidän on kuunneltava lasta, jotta tämä toteutuisi.”
Maailman tapahtumat, iloiset tai synkät, lähellä tai kaukana, poliittiset tai taloudelliset, eivät saa antaa meidän unohtaa elää lapsiamme varten ja heidän kanssaan.
”Viestini vanhemmille on: lapsuus on tässä ja nyt. Lapsi ei voi odottaa parempia poliittisia tai taloudellisia aikoja. Lapsi ei voi odottaa, että sota loppuu. Lapset ovat tässä ja nyt, ja meidän on tajuttava lapsuuden vaalimisen tärkeys sekä olla olemassa lapsiamme varten kaikkina päivinä.”
Kirjoittaja: Daniela Holm