”Joo, joo, lopetan pelaamisen ihan kohta!”

Vanhemmalla saattaa on selkeä kuva siitä, että kohta aloitetaan siivoaminen, kohta on aika lähteä päiväkotiin, kohta on aika mennä nukkumaan tai kohta pelaaminen pitää lopettaa.

Silloin aikuisen ajatukset ovat meneillään olevan tapahtuman lisäksi tulevassa tapahtumassa.

Tämä saattaa johtaa siihen, että vanhempi ilmoittaa lapselle jonkin asian tapahtuvan NYT HETI.

Lapsi puolestaan on uppoutunut omaan tekemiseensä. Hän ei ole tietoinen äidin tai isän ajatuksenjuoksusta, eikä ole valmistautunut siirtymään seuraavaan toimintaan.

Hankalia tilanteita syntyykin usein silloin, kun vanhempi odottaa jotakin tapahtuvan heti paikalla.

Ennakoi – mitä seuraavaksi tapahtuu?

Vanhemman ennakoidessa lapselle asioita riittävän ajoissa, lapsi voi valmistautua tulevaan. Se helpottaa niin päiväkotiin lähtöä, siivoamista kuin pelaamisen lopettamista.

Lapset ovat yksilöllisiä sen suhteen, kuinka aikaisin he tarvitsevat tiedon siirtymisestä toiminnasta toiseen. Yhdelle lapselle riittää, että asiasta ilmoitetaan hänelle kerran. Toinen puolestaan tarvitsee jokaiseen päivittäin toistuvaan asiaan usean ennakkovaroituksen.

Ennakointi vaatii vanhemmalta aikaa, mutta helpottaa perheen arkea.

Ennakoida voi usealla tavalla. Jos lapsi hahmottaa ajankulun, vanhempi voi näyttää lapselle kelloa.

Pienelle lapselle tapahtumien ennakointi onnistuu, kun vanhempi näyttää hänelle ajankulun sormillaan. Leikin ulkoa sisälle siirtyminen helpottuu, kun vanhempi näyttää, että lapsella on viisi sormea aikaa laskea liukumäkeä ennen sisälle siirtymistä. Lapsi näkee sormien vähenevän ja pystyy kahden aistin kautta, katsomalla ja kuulemalla, valmistautumaan tulevaan. Sormien vähentäminen tapahtuu vanhemman oman aikataulun mukaan.

Laivaristeily, käynti isovanhemmilla tai päivä huvipuistossa voi lapselle olla niin iso juttu, että asiaa täytyy ennakoida jo pari viikkoa aiemmin.

”Nyt loppu se pelaaminen!”

Entä paljon puhuttu pelaaminen? Miten sen saa sovussa loppumaan?

Pelaaminen ja netissä ajan viettäminen ovat tätä päivää, ja tämän kohtaa jokainen vanhempi sekä tiedostaa pelin lopettamiseen liittyvät haasteet.

Yhteisesti luodut pelaamiseen liittyvät säännöt ja peliajat ovat kaiken pohjana, mutta myös yksittäisen pelihetken lopettaminen voi vaatia vanhemmalta erityistä huomiota.

Pelit ovat suunniteltu siten, että seuraavat pisteet tai seuraava taso ovat aina ulottuvissa. Siksi lapsen on vaikea lopettaa pelaamista samalla hetkellä, kun aikuinen sitä vaatii. Vanhemman vaatiessa koneen sulkemista heti, jää lapselta seuraavat mahdolliset pisteet tai taso saavuttamatta.

Aikuinen voi miettiä omia tunteitaan tilanteessa, jossa esimies vaatisi työkoneen sulkemista juuri ennen monisivuisen raportin valmistumista. Työtä ei ehdi saattaa loppuun ja ajatukset keskeytyvät – tilanne harmittaa ja ärsyttää.

Samat tunteet kokee lapsi, jolta vaaditaan pelinsä lopettamista kesken.

”Saattaen vaihto” – niminen keino voi auttaa pelaamisen lopettamisessa

Saattaen vaihto tarkoittaa, että vanhempi ennakoi pelin lopettamista muutamia kertoja ja viimeisimpänä, menee istumaan lapsen viereen ja katsoo, missä vaiheessa peliä hän on. Vanhempi ja lapsi voivat keskustella pelistä ja vanhempi voi itse nähdä missä kohtaa peli on mahdollista lopettaa. Lopetus ja seuraavaan asiaan siirtyminen tapahtuvat yhdessä aikuisen kanssa.

Näin vanhempi pääsee samanaikaisesti osoittamaan kiinnostusta lapselle tärkeään asiaan, ja auttamaan häntä lopettamaan pelin sekä siirtymään pelin ääreltä pois.

Ennakoinnilla voi estää ei-toivottua käytöstä ja ehkäistä isoja tunteenpurkauksia. Kun vanhempi ennakoi, lapsi onnistuu!

Minna Kuosmanen, työskentelee Barnavårdsföreningenillä asiantuntijana