Siirry suoraan sisältöön
menu
Blogi

”Apua, suutun niin paljon lapselleni!”

Vanhemmuus on vaativa, ympärivuorokautinen tehtävä. Vanhempi kohtaa monia haasteita ja saattaa joskus suuttua lapselle. Onko tämä sallittua? Kyllä, kertoo asiantuntijamme blogissaan. On inhimillistä suuttua, mutta suuttumus lasta kohtaan on pidettävä kohtuullisissa rajoissa.

Teksti:
Johanna Nystrand
Nainen, joka peittää kasvot häpeissään kädellään.
Kuva: Shutterstock
Oletko koskaan ollut vihainen? Yksi hankalimmista tunteista, joita vanhemmat voivat tuntea lapsiaan kohtaan, on suuttumus. Suuttuminen omalle lapselle – kalleimmalle ja tärkeimmälle, mitä meillä on – voi aiheuttaa häpeää ja pelkoa. Samalla ei ole yllättävää, että kaikki vanhemmat kokevat vaikeita tunteita ajoittain, sillä vanhemmuus on vaativa tehtävä, johon liittyy monia erilaisia haasteita.
Voinko suuttua lapselleni? Kyllä, on inhimillistä suuttua, mutta suuttumus lasta kohtaan on pidettävä kohtuullisissa rajoissa.

Jäävuoren huippu

Suuttuminen on usein jäävuoren huippu. Vihanpurkaus on oire tai varoitusmerkki, joka näkyy pinnalla, mutta tunteen syyt ovat pinnan alla.
Syitä tunteiden puhkeamiseen voi olla monia. Niitä voivat olla esimerkiksi tyydyttämättömät tarpeet; riittämätön tuki tai apu vanhemmuuteen, liian suuret vaatimukset, univaje tai se, ettei ole tullut nähdyksi.
Suuttuminen on oire, joka viittaa johonkin pinnan alla olevaan asiaan, joka kaipaa huomiota.
Suuttuminen voi johtua myös siitä, että sinä itse tai lapsesi ette täytä odotuksiasi.
Malttinsa menettäminen voi johtua elämän stressitekijöistä, kuten parisuhteen haasteista, taloudellisesta stressistä tai mielenterveysongelmista. Saatat hermostua myös silloin, kun lapsesi koettelee rajojasi, eikä sinulla vanhempana ole keinoja käsitellä näitä tilanteita.
Tässä blogissa vastaan kolmeen kysymykseen, joita vanhemmat usein kysyvät minulta suuttumisesta.

Kysymys 1: "Olen vanhempi, joka suuttuu usein. Mitä minun pitäisi tehdä?"

  • Suuttumista laukaisevien tilanteiden ja tekijöiden tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti arjen ongelmien ratkaisemista ja muutoksen saavuttamista. Aloita tunnistamalla tilanteet, jotka nostavat tunteesi pintaan. Kirjoita viikon ajan ylös tilanteet, jotka laukaisevat suuttumisen. Voisiko olla niin, että suutut, kun lapsi ei kuuntele, kun lapsi valittaa, kun sisarukset riitelevät, kun lapsi koettelee rajoja tai kun persoonallisuutenne törmäävät?
  • Huomaa, mitä kehossasi tapahtuu, kun alat suuttua. Meillä kaikilla on erilaisia varoitussignaaleja, jotka osoittavat, että alamme hermostua. Signaaleina voivat olla sykkeen nousu, hengityksen kiihtyminen tai käsien yhteen puristaminen.
  • Kun tunnet kehossasi tulistumisesta kertovia signaaleja, olisi hyvä pysähtyä välittömästi. Kerro tarvittaessa lapsellesi tai kumppanillesi, että tarvitset tauon rauhoittuaksesi. Voit myös yrittää pukea tunteesi sanoiksi ensimmäisten signaalien ilmaantuessa. Kerro, miltä sinusta tuntuu ja mitä tarvitset.
  • Yritä välttää kiroilemista tai äänen korottamista, sillä tämä pahentaa suuttumuksen tunnetta entisestään.
  • Poista itsesi tilanteesta ja yritä löytää keinoja rauhoittua. Voit hengittää syvään, käydä kävelyllä, kirjoittaa ajatuksesi ylös päiväkirjaan tai juoda lasillisen vettä.

Oletko huolissasi vanhemmuudestasi?

Vanhempana saatat olla huolissasi lapsestasi tai vanhemmuudestasi monista eri syistä. Autamme mielellämme perhettäsi löytämään keinoja, jotka helpottavat arkea haastavissakin elämäntilanteissa.

Lue lisää palvelustamme vanhemmille

Kysymys 2: "Kun olin pieni, vanhempani löivät minua, mutta minulla menee kuitenkin hyvin elämässä. Jos kovakouraisuus minua kohtaan toimi, miksei se toimisi myös omien lasteni kohdalla?"

  • Vihainen saa olla, mutta väkivalta ei ole koskaan sallittua. Lasten fyysinen kurittaminen on Suomessa kielletty lailla. Tämä tarkoittaa, ettei lasta saa esimerkiksi läimäyttää, läpsäistä tai lyödä.
  • Fyysinen kurittaminen voi tilapäisesti lopettaa ei-toivotun käyttäytymisen, mutta se ei opeta lapselle, miten hänen pitäisi käyttäytyä. Kun vanhemmat käyttävät fyysisiä rangaistuksia jonkin aikaa, ne eivät enää tehoa samalla tavalla, jolloin rangaistukset muuttuvat yhä väkivaltaisemmiksi. Fyysinen kurittaminen usein pahentaa lapsen huonoa käytöstä (Allmänna Barnhuset -yhdistys, 2018).
  • Fyysinen kurittaminen luo lapselle käsityksen, että lyöminen tai töniminen on sallittua tunteiden ilmaisemiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kun vanhempi huutaa tai pahoinpitelee lastaan, lapsi todennäköisesti seuraa esimerkkiä. Lapsi puolestaan saattaa alkaa huutaa ja pahoinpidellä vanhempiaan, sisaruksiaan tai ystäviään. Kun suuttuva vanhempi sen sijaan kertoo lapselle, että hän lähtee hetkeksi pois rauhoittumaan, positiivinen mallintaminen vaikuttaa lapseen.

Kysymys 3: "Suuttuvatko hyvät vanhemmat koskaan?"

  • Kyllä, kaikki vanhemmat suuttuvat joskus lapsilleen. Vanhemmat, jotka toivovat lapsilleen hyvää, unohtavat joskus pitää huolta itsestään ja täyttää omat tarpeensa.
  • Mieti, mitä tarvitset ollaksesi hyvä äiti tai isä lapsellesi. Kun tunnistat omat tarpeesi, ilmaiset ne ja huolehdit niistä, sinun on helpompi pysyä rauhallisena arjessa.
  • Jos sinun on vaikea hallita tunteitasi tai jos olet huolissasi käytöksesi vaikutuksesta lapseen, tarjolla on tukea.
Johanna Nystrand

Kirjoittaja

Johanna Nystrand

Johanna työskentelee Pohjanmaalla ja tukee vanhempia, joiden lapsella on haastavaa käytöstä.

+358 50 574 8768
Takaisin ylös